Pinkkiä ja lilaa, pojalle <3

Veljenpojallani on kohta kaks vee synttärit. Kyselin lemppariväriä, jotka olivat pinkki ja lila. Minähän olen sellainen täti, että yritän toiveet toteuttaa lapsen toiveiden mukaan ja pisteet myös äidille, joka kertoi ne oikeat värit, eikä keksinyt "poikamaisempia" värejä. <3

Aikani kangasvarastoja tongittuani löysin mielestäni juuri sopivat kankaat nuorelle miehenalulle. En ole itse pinkin ja lilan ystävä, joten ihme ja kumma näitä värejä edes löytyi minulta. Toisaalta.. Kankaita, eikä myöskään resoreita, voi olla koskaan liikaa. (Toinen puoliskoni ei todellakaan allekirjoita tätä xD ) Tämän mottoni vuoksi löytyi kuitenkin varastostani sopivat väriyhdistelmät vaatteisiin ;)

Lampaita, joiden taustana kaunis tumma luumu.

Pinkkejä vespoja, johon tällä kertaa onnistui tuo resorin kääntökin ;D

Kun kaikki menee pieleen

Olen usein lukenut kanssaompelijoiden tuskaista avautumista vaatteista, joissa kaikki vaan menee pieleen ja lopulta vaate päätyy myttynä johonkin nurkkaan. Toisinaan puoliksi tehtynä, toisinaan loppuun asti ommeltuna. Itsekseni olen miettinyt voiko olla mahdollista, että oikeasti jokin vaate voi hangoitella vastaan loppuun asti. Tietenkin olen itse purkanut ja ommellut uusiksi, mutta on siitä vaatteesta aina sen näköinen tullut, mitä oli tarkoitus tehdä. Kunnes.. Päätin tehdä veljenpojalleni synttärilahjaksi t-paidan.

Tuon kirotun, alamaailman noitien loitsiman t-paidan. Tähdet ja kuu eivät selvästikään olleet oikeassa asennossa, kun aloitin paidan teon. 

Onnistuin leikkaamaan hihat eri koossa kuin etu- ja takakappaleen. (Onneksi kuitenki isompana, ja sain saksittua hihat mätsäämään paitaan siinä vaiheessa kun ompelin niitä kiinni.) Kaula-aukon kanttiin Brother teki hyppytikkiä, jota ei tähän mennessä ole kertaakaan tehnyt. Ei edes missään paksussa saumakohdassa, vaan keskellä edessä. Purin ja tein uusiksi. Taas hyppytikkiä. Purin ja tein uusiksi. Onnistui! 

Hihan kiinnityssaumaan sain aikaiseksi vekin, purin ja ompelin uusiksi ja tein toisenkin vekin. Purin ja ompelin uusiksi. Lopulta hiha kiinni ja ylimääräiset saksittu pois, kun kerran oli kokoa liian iso hiha.

Seuraavaksi kainaloon jäi reikä. No surautan uusiksi päältä ja vähän syvemmältä. Leikkasin kolon sivusaumaan. Tietenkin. Tämäpä tästä vielä puuttui. Aiiivan sama. Lopulta paita on kasassa.

Ja samalla huomaan, että kaksi kertaa purettu kaula-aukon kantti on liian pitkä ja jää pystyyn. Huippu idea oli kääntää resori pystysuuntaan raitojen suunnan takia ja tässä se nyt kostautui. En uskaltanut tehdä kantista tarpeeksi kireää ja jäi pystyyn. Ja hihatkin on aivan liian pitkät 2v taaperon käsiin, yltää kyynärpäiden yli. Kaiken kaikkiaan, käsissäni on valmis paita. Maailman rumin ja täynnä ompeluvirheitä oleva paita. Jota en todellakaan kehtaa lahjaksi antaa :D

Joten, paita päätyy omalle 2v taaperolleni ja päätin sen muokata. Ei se ainakaan kauheammaksi voi tästä muuttua ;)

Muokkausten jälkeen paidasta tuli lopulta tällainen.

Tämän postauksen henkeen sopisi loppukevennykseksi vitsi; 

Mikä on savolainen supersankari? 

- Vituiksmän x]

Isoveikan koeajelu holkkihihalla

Kolmas kone saapui ompelupöydän päätyyn. Ruksuttaa kuin traktori, mutta on kuitenkin helppokäyttöinen traktori ;)

Puuhakaspajan HelenaH-kaavaa odotellessani piirtelin oman version holkkihihasta. Mallia kaavaan otin ikivanhasta H&M paidastani, koska en osaa kaavaa alkutekijöistä itse piirtää.

Tähän kaavakokeiluun silppusin kankaan, jonka olen joskus saanut Paapiin "possupussista". Ei sitten yhtään napannut kyseinen kangas omaan käyttöön, niin sopi hyvin tähän kokeiluun. Samapa tuo jos paita menee pieleen, ei ainakaan harmita kangas.. Mutta mutta. Kummasti siinä kävi niin, että valmiiseen paitaan ihastui sekä äitini, että minä!

Ensimmäinen versio päätyi äidilleni ja lopusta kankaasta leikkelin itselleni uuden  paidan. Juuri sopivan reilu pala oli onneksi päätynyt pussiin.

Hihansuut ja kaula-aukon kanttasin resorilla siten, että saumuroin ensin resorin yksinkerroin paitaan kiinni.

Tämän jälkeen nostin sauman ylöspäin ja käänsin resorin paidan takapuolelle samalla harsien sen, jotta sauma pysyisi siististi paikallaan peittarilla ompelun ajan.

Tässä kannattaa hieman venyttää resoria samalla, kun kääntää sen takapuolelle.

Nimittäin kiristettynä sauman ympärille, resori ei jää rumasti "lörpölle". Tämän jälkeen resorin vierestä ommellaan joko peittarilla tai ompelukoneen kaksoisneulalla.

Itse tykkään käyttää tätä "kanttaus"tyyliä, sillä se tuo kanttiin kivaa pyöreyttä :)

Mitä ompelukokemukseen peittarin kanssa tulee.. Niin vähän on vielä yhteistyö hakusessa Brotherin kanssa. Ei alkanut työskentely yhtä saumattomasti kuin Jukkapojan ja Pahvin kanssa. Ehkä tämä tästä pikkuhiljaa :)

"Näitä kesäpaitoja täytyy saada lisää", kuului äitini suusta. :D

Jos kaipailet holkkihiha-kaava, niin sellaisen voi käydä ostamassa täältä: http://pajan.mycashflow.fi 

Omat Puuhakaspajan kaavat saapuivat jo postitse ja pääsevät testiin, kunhan saan ensin tehtyä veljenpoikien synttärilahjat :)