Dinosauruksia synttäreille

Vanhin poikamme täyttää viisi vuotta ja kovasti on dinosauruskuume iskenyt. Aika kauan siinä kestikin, ennen kuin se tartutti meidän perheemme. Ensin innostui 2v pikkuveli, joka on nykyään ihan armoton Didadaiii-fani.. Ja niinhän se menee, että mitä pienet edellä, sitä isot perässä.. Eikun.. Mitenkäs se nyt menikään ;D

Jokin aika sitten näin hienon paidan Facebookin Ompeluelämää-ryhmässä. Siinä oli viilletty trikoopaitaa niin, että alta pilkotti toisen väristä trikoota. Silloin ajattelin, että haluaisin kokeilla kyseistä tekniikkaa. Ja.. Mikäs sen parempi kohde toteuttamiseen, kuin paita, jossa on dinosauruksen kynsien viillot!

Ensin leikkasin Noshin flameesta neliön, jonka asettelin etukappaleelle langansuuntaisesti. Sitten leikkelin neliötä hieman siihen muotoon, miten ajattelin kynsien jäljet paitaan. Tämän jälkeen merkkasin palan kohdan neuloilla ja käänsin paidan etukappaleen, jolloin sain laitettua leikellyn flameen takapuolelle neulojen merkkaamaan kohtaan. Neulasin palan kiinni ja harsin sen reunoja pitkin.

Tämän jälkeen piirsin kangaskynällä viiltokohdat ja harsin tulevien viiltojen ympäriltä, jotta osaan ompelukoneella tikata oikeasta kohdasta flameen kiinni etukappaleeseen. Nyt on helppo seurata pinkkiä harsinlankaa.

Tältä näyttää oikealta puolelta.

Valitettavasti ei oikein aivot olleet mukana, kun aloitin ompelun. Tietystihän viillot olisi pitänyt ommella siten, että jokainen viilto on yksi suorakulmio.. Eikä niin, että vedin yhdellä tikkauksella ilman katkaisuja kaikki viillot. (Anna mun kestää tätä mun tyhmyyttäni :D ) Sitten vaan sakset käteen ja leikkaa oikealtapuolelta tikattujen suorakuutioden sisään viillot. Varo ette leikkaa reikää aluskankaaseen! Etukappaleen viilloista tuli liian kapeat omaan makuuni.. Päätin siis petrata ja tein lisäviiltoja hihaan.

Jos liika harsinta ahdistaa, niin sitten voit harsia palan reunoista kiinni ja antaa palaa loput lonkalta... Niinkuin tein hihaviiltojen kanssa. Leikkasin vielä nurjaltapuolelta kaiken ylimääräisen flameen pois. Näistä tuli paljon paremmat kuin etukappaleen viilloista, ainakin omasta mielestäni :D

Tällainen siitä sitten tuli, en kaksoistikannut kaula-aukon resoria.. Eikä silityskään mennyt nappiin.. Ja sen kyllä huomaa! Hahah!

Opinpahan taas jotain uutta ja seuraavaan paitaan tiedän miten kannattaa viillot tehdä, oli niin kivaa puuhaa, että tämä ei taatusti jää viimeiseksi! 

Kuviollinen Dinosauruskangas on Jyväskylän Kangaskaupasta ja tummansininen puuvillajersey Noshilta. 

Alkuperäinen viiltopaita löytyy täältä: http://hommahuone.blogspot.fi/2016/04/noshn-naistenmallisto.html?m=1

Karkkis kopla

Kesähelteet saapuivat ja jäi veljenpojan paitakangasta vielä reilu pala varastoon. Tarkoitus oli tehdä siitä itselleni hame, mutta niinhän siinä sitten kävi, että vanhin poika näki serkkunsa Karkkis-paidan ja ilmoitti haluavansa samanlaisen. 

Ja kun oli poitsun paita leikattu, niin pakkohan oli keskimmäiselle silputa myös paita.. Ja ei tietenkään kahta ilman kolmatta.. Nuorimmaiselle piirsin kaavat kivasta shortsibodysta, tosin muokkasin kaavaa siten, että selkään ei tullut saumaa. Taakse tuli ainoastaan lyhyt sauma haaruihin vaipan kohdalle, jotta sauma ei painasi vauvan herkkää ihoa selällä ollessa.

Haalarista tuli kivan löysä, joten ei pitäisi kesän muutamat hellepäivät ahdistaa pientä :)

Pari holkkia lisää :)

Nämä on niin ihanan helppoja ja nopeita tehdä, niin tuli tehtyä itselle pari löysää kotipaitaa. Heppakangas tuli aikoinaan Paapiin yllätyspussista ja raitakankaan olen mistä lie ostanut vuosia sitten.

Toiveena ruskeaa, mustaa tai kultaa.

Tämä täti surautti seuraavalle veljenpojalle toiveväreissä pari t-paitaa Dubain kuumuuteen. Kuosikankaita löytyykin omasta varastosta, mutta yksväristä trikoota ei nimeksikään. Joten suuntasin Noshin sivuille ostoksille ja naputtelin heidän mustaa puuvillajerseytä koriin reilun pätkän, jotta riittää myöhempäänkin käyttöön :)

Ruskean väritoiveen toteutin Sari Ahokaisen Karkkis-kuosista, toivottavasti kelpaa nuorelle miehenalulle. :)

Koska Star Wars ja legot ovat suosittuja veljeni perheessä, niin päädyin leikkelemään kalvosta Darth Vader legohahmon. Kalvon olen ostanut täältä: http://www.puuhakaspaja.fi

Kalvot ovat uusi juttu minulle, mutta ostettujen kalvojen mukana tuli selkeät ohjeet miten ne kiinnitetään kankaalle. Yllättävän helppoa :)

Ps. Puuhakaspaja myy myös valmiiksi leikattuja kuvia. Niitä tuli myös ostettua ja odottavat tuolla nätissä pinossa pääsyä kankaille ;)

Pinkkiä ja lilaa, pojalle <3

Veljenpojallani on kohta kaks vee synttärit. Kyselin lemppariväriä, jotka olivat pinkki ja lila. Minähän olen sellainen täti, että yritän toiveet toteuttaa lapsen toiveiden mukaan ja pisteet myös äidille, joka kertoi ne oikeat värit, eikä keksinyt "poikamaisempia" värejä. <3

Aikani kangasvarastoja tongittuani löysin mielestäni juuri sopivat kankaat nuorelle miehenalulle. En ole itse pinkin ja lilan ystävä, joten ihme ja kumma näitä värejä edes löytyi minulta. Toisaalta.. Kankaita, eikä myöskään resoreita, voi olla koskaan liikaa. (Toinen puoliskoni ei todellakaan allekirjoita tätä xD ) Tämän mottoni vuoksi löytyi kuitenkin varastostani sopivat väriyhdistelmät vaatteisiin ;)

Lampaita, joiden taustana kaunis tumma luumu.

Pinkkejä vespoja, johon tällä kertaa onnistui tuo resorin kääntökin ;D

Kun kaikki menee pieleen

Olen usein lukenut kanssaompelijoiden tuskaista avautumista vaatteista, joissa kaikki vaan menee pieleen ja lopulta vaate päätyy myttynä johonkin nurkkaan. Toisinaan puoliksi tehtynä, toisinaan loppuun asti ommeltuna. Itsekseni olen miettinyt voiko olla mahdollista, että oikeasti jokin vaate voi hangoitella vastaan loppuun asti. Tietenkin olen itse purkanut ja ommellut uusiksi, mutta on siitä vaatteesta aina sen näköinen tullut, mitä oli tarkoitus tehdä. Kunnes.. Päätin tehdä veljenpojalleni synttärilahjaksi t-paidan.

Tuon kirotun, alamaailman noitien loitsiman t-paidan. Tähdet ja kuu eivät selvästikään olleet oikeassa asennossa, kun aloitin paidan teon. 

Onnistuin leikkaamaan hihat eri koossa kuin etu- ja takakappaleen. (Onneksi kuitenki isompana, ja sain saksittua hihat mätsäämään paitaan siinä vaiheessa kun ompelin niitä kiinni.) Kaula-aukon kanttiin Brother teki hyppytikkiä, jota ei tähän mennessä ole kertaakaan tehnyt. Ei edes missään paksussa saumakohdassa, vaan keskellä edessä. Purin ja tein uusiksi. Taas hyppytikkiä. Purin ja tein uusiksi. Onnistui! 

Hihan kiinnityssaumaan sain aikaiseksi vekin, purin ja ompelin uusiksi ja tein toisenkin vekin. Purin ja ompelin uusiksi. Lopulta hiha kiinni ja ylimääräiset saksittu pois, kun kerran oli kokoa liian iso hiha.

Seuraavaksi kainaloon jäi reikä. No surautan uusiksi päältä ja vähän syvemmältä. Leikkasin kolon sivusaumaan. Tietenkin. Tämäpä tästä vielä puuttui. Aiiivan sama. Lopulta paita on kasassa.

Ja samalla huomaan, että kaksi kertaa purettu kaula-aukon kantti on liian pitkä ja jää pystyyn. Huippu idea oli kääntää resori pystysuuntaan raitojen suunnan takia ja tässä se nyt kostautui. En uskaltanut tehdä kantista tarpeeksi kireää ja jäi pystyyn. Ja hihatkin on aivan liian pitkät 2v taaperon käsiin, yltää kyynärpäiden yli. Kaiken kaikkiaan, käsissäni on valmis paita. Maailman rumin ja täynnä ompeluvirheitä oleva paita. Jota en todellakaan kehtaa lahjaksi antaa :D

Joten, paita päätyy omalle 2v taaperolleni ja päätin sen muokata. Ei se ainakaan kauheammaksi voi tästä muuttua ;)

Muokkausten jälkeen paidasta tuli lopulta tällainen.

Tämän postauksen henkeen sopisi loppukevennykseksi vitsi; 

Mikä on savolainen supersankari? 

- Vituiksmän x]

Isoveikan koeajelu holkkihihalla

Kolmas kone saapui ompelupöydän päätyyn. Ruksuttaa kuin traktori, mutta on kuitenkin helppokäyttöinen traktori ;)

Puuhakaspajan HelenaH-kaavaa odotellessani piirtelin oman version holkkihihasta. Mallia kaavaan otin ikivanhasta H&M paidastani, koska en osaa kaavaa alkutekijöistä itse piirtää.

Tähän kaavakokeiluun silppusin kankaan, jonka olen joskus saanut Paapiin "possupussista". Ei sitten yhtään napannut kyseinen kangas omaan käyttöön, niin sopi hyvin tähän kokeiluun. Samapa tuo jos paita menee pieleen, ei ainakaan harmita kangas.. Mutta mutta. Kummasti siinä kävi niin, että valmiiseen paitaan ihastui sekä äitini, että minä!

Ensimmäinen versio päätyi äidilleni ja lopusta kankaasta leikkelin itselleni uuden  paidan. Juuri sopivan reilu pala oli onneksi päätynyt pussiin.

Hihansuut ja kaula-aukon kanttasin resorilla siten, että saumuroin ensin resorin yksinkerroin paitaan kiinni.

Tämän jälkeen nostin sauman ylöspäin ja käänsin resorin paidan takapuolelle samalla harsien sen, jotta sauma pysyisi siististi paikallaan peittarilla ompelun ajan.

Tässä kannattaa hieman venyttää resoria samalla, kun kääntää sen takapuolelle.

Nimittäin kiristettynä sauman ympärille, resori ei jää rumasti "lörpölle". Tämän jälkeen resorin vierestä ommellaan joko peittarilla tai ompelukoneen kaksoisneulalla.

Itse tykkään käyttää tätä "kanttaus"tyyliä, sillä se tuo kanttiin kivaa pyöreyttä :)

Mitä ompelukokemukseen peittarin kanssa tulee.. Niin vähän on vielä yhteistyö hakusessa Brotherin kanssa. Ei alkanut työskentely yhtä saumattomasti kuin Jukkapojan ja Pahvin kanssa. Ehkä tämä tästä pikkuhiljaa :)

"Näitä kesäpaitoja täytyy saada lisää", kuului äitini suusta. :D

Jos kaipailet holkkihiha-kaava, niin sellaisen voi käydä ostamassa täältä: http://pajan.mycashflow.fi 

Omat Puuhakaspajan kaavat saapuivat jo postitse ja pääsevät testiin, kunhan saan ensin tehtyä veljenpoikien synttärilahjat :)